No niin... Koitti sitten päivä kun piti lähteä maksamaan se sakko.. Toinen kaverini uskaltautui matkaseuraksi (sillä on varmaan tosi hyvä vakuutus tai jotain) Tällä kertaa olin siis matkustajana ja jännitin osaanko toimia tässä roolissa.

Tullissa oli pientä jonoa, mutta melko joutuisasti se silti meni. Auto tankattiin ja lähdettiin kohti Värtsilää. Pankki oli edelleen paikoillaan (talo näytti kyllä hmm.. mielenkiintoiselta mutta WAU miten hienot oli sisältä) niin siis pankki oli auki. Ei kun jonottamaan. HEI! Pari kolme rouvaa veti minun ohi jonossa. Jäin ihmeissäni katsomaan... Ihmettelin myös miksi seuraava asiakas kurkki edellisen olan yli. Vanhempi herra kysyi minulta (oletettavasti) olenko jonossa johon hölmönä nyökkäilin. Tajusin lopulta siirtyä suomalaisittain tappituntumalle jotta sain pitää oman vuoroni.

Pulssi nousi. Entä jos virkailija kysyy jotain? Lopulta tulee minun vuoro. Laitan sakkolapun "kelkkaan" (sellainen liukuva alusta jolla siirretään rahaa, kuitteja jne. lasisen tiskin ali puolelta toiselle) virkailija ottaa sen ja rupeaa näpyttelemään koneelle. Pulssi laskee. Sitten hän kysyy: " Paljonko on sakon määrä?" Nohevasti vastaan silmät pyöreänä TÄH? Rouva kysyy saman suomeksi jolloin älyän vastata kaksituhatta...

Rouva näpyttelee lisää, kertoo jotta täytyy maksaa 2080 ruplaa (sis, pankkimaksun) Ladon rahat kelkkaan. Kone tulostaa A4 kuitin ja toinen pienemmän, joka nidotaan isompaan kiinni. Kuitti kelkalla minulle, kiitos ja näkemiin. :-P Näin sakko oli maksettu.

Hymy leveämpi kuin naama astun ulos pankista ja heiluttelen onnellisenä sakkolappua. "MIE MAKSOIN SEN!" Ei kun tuliaisostoksille ja kotiin.. tai siis.. No EI vaineskaan. 

Kaksi asiaa tällä reissulla ihmettelin.. 1. Miksi venäjällä saa myydä tupakkaa niin kauniissa askeissa että minäkin tupakoimattomana haluan ostaa niitä ja 2. Miksi venäjällä kaikki olivat niin ystävällisiä minulle, mutta suomen tullisetä tuntui nielleen parikin kitkerää sitruunaa..

Vastaus tähän selvinnee huomenna, kun lähden ensimmäistä kertaa venäjälle YKSIN... (Jos ne sedät on vaikka sattuneet lukemaan nämä tekstit)